Taide osana hyvinvointia

Hyvinvointia taiteen avulla (taideterapia)

Taide voi olla enemmän kuin itseilmaisun väline. Tutkimusten se voi olla voimakas keino edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Maailman terveysjärjestön (WHO) raportin mukaan osallistuminen taiteelliseen toimintaan vaikuttaa suotuisasti niin psyykkiseen kuin fyysiseen terveyteen koko elämänkaaren ajan. Erityisesti taiteen rooli mielen hyvinvoinnin tukemisessa on saanut viime vuosina lisää huomiota.

Tutkimusten mukaan taide voi lievittää ahdistusta ja masennusta, vahvistaa sosiaalisia suhteita sekä tukea identiteetin rakentumista. Esimerkiksi yhteislaulu, teatteri tai visuaalisten taiteiden harrastaminen tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden osallistua, tulla nähdyksi ja ilmaista tunteitaan turvallisessa kontekstissa. Näillä tekijöillä on keskeinen merkitys mielen tasapainolle ja resilienssille.

Taide voi olla osana oppimista, sillä taiteellinen toiminta voi kehittää keskittymistä, muistia, itsesäätelyä ja luovaa ajattelua. Visuaaliset ja esittävät taiteet tarjoavat keinoja käsitteellistää monimutkaisia asioita ja tuovat tunteet osaksi oppimisprosessia. Taide edistää reflektiivistä ajattelua, joka tukee elinikäistä oppimista.

WHO:n raportti nostaa esiin myös kouluympäristön: luovat projektit parantavat kouluhyvinvointia ja vähentävät poissaoloja sekä käyttäytymiseen liittyviä ongelmia. Kun oppilas saa kokemuksen onnistumisesta ja itsensä ilmaisemisesta, hänen minäkuvansa ja oppimismotivaationsa vahvistuvat .

Neuromominaisuus ja taide

Erityisen merkittävä vaikutus taiteella on neurokirjon henkilöille, kuten autisteille tai ADHD-oireista kärsiville. Tutkimuksessa “Arts-based interventions for autism” todetaan, että taidelähtöiset menetelmät tukevat vuorovaikutusta, kommunikaatiota ja itsetuntemusta autismin kirjolla olevilla lapsilla ja nuorilla .

Taideterapia tai -projektit, joissa hyödynnetään draamaa, musiikkia tai kuvataidetta, voivat tarjota rakenteisen mutta luovan väylän ilmaista itseään ja harjoitella sosiaalisia taitoja. Visuaalinen tuki ja toistuvat rakenteet, joita usein käytetään taideinterventioissa, vastaavat autististen ihmisten erityistarpeisiin.

Lisäksi taiteellinen toiminta voi parantaa keskittymiskykyä ja sensorista säätelyä, mikä vaikuttaa suotuisasti myös ADHD-oireisiin. Luovassa toiminnassa on mahdollista kokea flow-tila, jossa keskittyminen syvenee ja impulsiivisuus vähenee. Tämä ei ainoastaan helpota arjen hallintaa, vaan tukee myös oppimista ja itseluottamuksen rakentumista.

Taide ei ole pelkästään harrastelua vaan se on tutkimuksiin perustuva keino vahvistaa hyvinvointia, kehittää oppimista ja tukea erilaisia neurokognitiivisia tarpeita. Erityisesti neurokirjon henkilöille taide voi olla voimavara, joka tukee kommunikaatiota ja keskittymistä sekä tarjoaa keinon ilmaista itseään.

Valólla olemme toteuttaneet taideseinän yhteistyössä taiteilija Sonja Reen kanssa. Tämä seinä tulee toimimaan Valón vieraskirjana, jossa asiakkaamme saavat jättää oman kädenjälkensä.

Lue lisää muista hyvinvoinnin ulottuvuuksista, kuten avannon terveyshyödyistä ja mitä kaikkea on mielenterveys sisältää.

Lähteinä:
Mastandrea S., Fagioli S., & Biasi V. (2019), Art and Psychological Well-Being: Linking the Brain to the Aesthetic Emotion., Frontiers in Psychology, Volume 10. https://www.frontiersin.org/journals/psychology/articles/10.3389/fpsyg.2019.00739

Fancourt, Daisy & Finn, Saoirse. (‎2019)‎. What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. World Health Organization. Regional Office for Europe. https://iris.who.int/handle/10665/329834