Syitä aikuisten naisten myöhäiseen ADHD-diagnosointiin
Agnew-Blais (2024) kommentoi ruotsalaista tutkimusta naisten myöhäiseen ADHD-diagnosointiin. Ruotsalaisessa tutkimuksessa tutkittiin aineistoa vuosien 2011 ja 2021 väliltä. Tukholman alueelta kerätyissä aineistossa ADHD diagnooseja aineistossa oli reilu 85 000 koko aineistosta (426 000) Tukholman.
Tutkimusten tuloksena todettiin, että naiset diagnosoidaan noin 4 vuotta myöhemmin verrattuna miehiin. Tämä viivästys diagnoosissa oli siitäkin huolimatta, että naiset olivat terveydenhuollon asiakkaita. Syitä tähän ehdotettiin:
- Naiset eivät tarvitse ADHD-diagnoosia kuin vasta myöhemmällä iällä, koska nuorempana selviytyy paremmin ADHD:stä huolimatta.
Ajatukseen liittyy naisten onnistunut oireiden maskaaminen, joilla pyritään peittämään ADHD:n oireita. Tuloksien mukaan tämä ei pidä paikkaansa, sillä naisien ADHD-diagnoosiin yhdistetään usein muita mielenterveyteen liittyviä haasteita, jotka voivat edeltää diagnoosia.
- Muut diagnoosit peittävät itse ADHD:n
Tähän väitteeseen tutkimuksessa löydettiin tukea. Edeltävät diagnoosit saattavat olla mieliala- tai ahdistuneisuushäiriö. Toki itse väärin diagnosointiin on vaikea löytää todisteita, mutta ADHD:n voi olla oirekuvaltaan samankaltainen kuin ahdistuneisuus tai masennus.
Yllättävä nosto aiheesta oli, että naisten ADHD:n myöhäinen diagnosointi on yhdenmukaista muiden maiden löytöjen kanssa.
Tutkimuksessa mainitaan – kuten sosiaalisessa mediassakin asiasta on nähty keskustelua – ettei ADHD:tä voi olla, koska koulussa pystytään toimimaan tai opintomenestys on liian hyvä. Positiivista on, että aiheesta keskustellaan tällä hetkellä ja asiaa myös tutkitaan.
Muita nostoja naisten ADHD:hen liittyen
Diagnoosi ei ole oikotie onneen, koska mielen hyvinvointia tulee tukea kokonaisvaltaisesti. Mitä aikaisemmin diagnoosi saadaan ja pystytään tukea ADHD:n haasteita, niin tätä näkökulmaan on tutkittu lähinnä pojilla. Tärkeintä olisi oppia tukemaan naisten ADHD:n diagnoosin jälkeistä aikaa.
Naisilla hormoni toiminta on erilaista kuin miehillä. Tutkimuksia liittyen ADHD:n ja hormonitoiminnan keskinäistä suhdetta tulisi tutkia syvemmin, vaikka aiheen ympäriltä on jotain tietoa.
Nuoret aikuiset voivat saada tukea ADHD:n tuomii haasteisiin, jotka voivat liittyä arkeen, opintoihin tai työelämään. Kelan Oma väylä -kuntoutuksessa tavoitteena on löytää itselle toimivat tavat ja vahvistaa itsetuntoa. Kuntoutus koostuu yksilö- ja ryhmätapaamisista, jotka sovitetaan arkeen. Lue lisää Oma väylästä täältä.
Lähde:
Agnew‐Blais, J. C. (2024). Hidden in plain sight: delayed ADHD diagnosis among girls and women – a commentary on Skoglund et al. (2023). Journal of Child Psychology and Psychiatry, 65(10), 1398–1400. https://doi.org/10.1111/jcpp.14023
