Miten panostaa omaan terveeseen mieleen?

Kaikilla ei aina ole hyvä mieli. Vaikka mielenterveys yhdistetään usein masennukseen tai ahdistukseen, tämä ei kerro koko totuutta.

Mielen hyvinvointi alkaa asiantuntijoiden mukaan unesta. Uni on meille tärkeää, ja unenpuute voi heikentää merkittävästi hyvinvointia. Lisäksi aivojen terveyden kannalta on tärkeää keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, erityisesti nykypäivän jatkuvien ilmoitusten ja häiriöiden keskellä.

• Elämän merkityksellisyys luo myös hyvinvointia. Merkityksellisyys liittyy omien arvojen tunnistamiseen ja tiedostamiseen. Toisin sanoen halutaan elämää omien arvojen kautta.
• Uuden oppiminen ja halukkuus tähän voi tukea hyvää mieltä. Tavoitteena on mennä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle, mutta uuden opettelu voi olla mitä vain.
• Leikki lisää myös mielen hyvinvointia eli hauskanpito, jossa ei ole paineita.
• Pysähtyminen ja läsnäolo tukee mieltä eli ei pohdinta menneitä vaan pyritään pysähtyä tähän hetkeen ja nauttia mitä tässä on nyt.
• Tunteiden tunnistaminen voi tukea mielen hyvinvointia. Tunteiden tunnistamista voi harjoitella ja erilaisten tunteiden äärelle voi pysähtyä miettimään, että mikä on aiheuttanut tunteen.
• Ottaa vastuuta toiminnastaan ja toimia itse sisältyy myös osaksi mielen hyvinvointia.
• Elämänlaadulla on tietenkin osuus, joka vaikuttaa mielenterveyteen. Oman elämänsä arviointi ja vertailu voi luoda kurjaa oloa.
• Iän tuoma kokemus ja tieto voi lisätä mielen hyvinvointia, eli mielen hyvinvointi kasvaa iän myötä ja on huipussa 65–75-vuoden iällä. Tähän voi vaikuttaa oman identiteetin vahvistus ja elämäntyytyväisyys. Nuorena elämä voi olla hyvinkin epävarmaa ja siihen voi sisältyä paineita.

Kelan tilastot kertovat

Kelan tietotarjotin on julkaissut 12/2023 blogin mielenterveys ja käyttäytymis häiriöistä olevista kuntoutuksista tilastoja. Kelan tarjoamaan kuntoutukseen osallistuu 3 % väestöstä vuonna 2022 alle 65-vuotiaista.

Tilastot koskevat:

• Alle 16-vuotiaille yleisin kuntoutukseen liittyvät syyt olivat psyykkisen kehityksen häiriöt ja varhain alkavat käytös- ja tunnehäiriöt
•  Yli 16-vuotiailla syyt olivat yleisimmin mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt
• 30–64-vuotiaiden yleisin kuntoutus oli mielialahäiriö.

Kelan tarjoamaan kuntoutuksen osallistuminen on vuonna 2022 ollut 3 % väestöstä ja 70 % näistä kuntoutuksen saajista liittyi mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöön.

Neljää yleisintä diagnoosiryhmää, jotka ovat

1. mielialahäiriöt (F30–F39)
2. ahdistuneisuushäiriöt (F40–F48 neuroottiset, stressiin liittyvät ja somatoformiset häiriöt)
3. psyykkisen kehityksen häiriöt (F80–F89)
4. varhain alkavat käytös- ja tunnehäiriöt (F90–F98 Tavallisesti lapsuus- tai nuoruusiässä alkavat käytös- ja tunnehäiriöt).

Alle 16-vuotiaiden yleisin syy kuntoutukseen olivat psyykkisen kehityksen häiriöt, joihin liittyvät puheen- tai kielenkehityksen häiriöt sekä käytös- ja tunnehäiriöt, kuten hyperkineettiset häiriöt. Näihin sisältyy esimerkiksi aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD). Pojat saivat kuntoutusta useammin kuin tytöt, vaikka kuntoutuksen määrä kasvoi molemmissa ryhmissä.

16–29-vuotiaat nuoret saivat yleisimmin kuntoutusta mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden perusteella. Tässä ikäryhmässä erityisesti naisten kuntoutuksen määrä kasvoi. Naisilla yleisin kuntoutuksen peruste oli ahdistuneisuushäiriö vuonna 2021, kun taas miehillä mielialahäiriöt olivat yleisin syy kuntoutukseen vuonna 2022.

Kelan mukaan ’’ Kuntoutuksen saajien määrän kasvua nuorten aikuisten ikäryhmässä selittää osin uuden kuntoutuspalvelun eli Oma väylä ‑kuntoutuksen alkaminen Kelan harkinnanvaraisena kuntoutuksena vuonna 2021. Oma väylä -kuntoutus on suunnattu 16–29-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat tukea opinnoissa tai työelämässä jonkin neuropsykiatrisen häiriön vuoksi.’’

30–64-vuotiaiden yleisin kuntoutus oli mielialahäiriö.

Vuosina 2012–2022 mielialahäiriöt olivat yleisin syy kuntoutukseen, ja toiseksi yleisin peruste oli ahdistuneisuushäiriöt, jotka kuuluvat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin.

Naiset saivat kuntoutusta useammin kuin miehet. Kuntoutus mielialahäiriöihin kuitenkin kaksinkertaistui kyseisenä ajanjaksona.

Syyt tähän kehitykseen voivat liittyä yhteiskunnallisiin muutoksiin. Lisäksi tilastojen nousua voi selittää se, että asiakkaat ovat voineet saada palveluja muiltakin tahoilta kuin Kelalta. Tämä on mahdollistanut useammille henkilöille pääsyn palveluiden piiriin. Myös aikuisten psykoterapian korvaustasoa nostettiin vuonna 2016, mikä on voinut osaltaan vaikuttaa kuntoutuksen määrän kasvuun.

Lähteet ja lue lisää: Tietotarjotin ja HS.fi