Mikä on Austimikirjo?

Autismi on synnynnäinen ominaisuus, joka vaikuttaa siihen, miten ihminen kokee ympäröivän maailman, aistii asioita, kommunikoi ja on vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Autismista puhutaan yleensä autismikirjon häiriönä (engl. Autism Spectrum Disorder, ASD), joka liittyy keskushermoston kehitykseen. Se on elinikäinen ominaisuus ja ilmenee jo varhaislapsuudessa. Autismia ei varsinaisesti hoideta lääkkein, mutta arkea voidaan tukea monin eri keinoin ja työkaluin.

Puhumme autismikirjosta, koska jokainen autistinen henkilö on yksilö, ja kirjolle mahtuu hyvin erilaisia piirteitä ja tarpeita. Autismikirjon diagnooseihin (ICD-10-luokitus) kuuluvat esimerkiksi Aspergerin oireyhtymä ja lapsuusiän autismi.

Oireet voivat näkyä jo vauvana. Ne voivat voimistua iän myötä, kun sosiaalisen vuorovaikutuksen vaatimukset kasvavat. Elämäntilanteiden vaihtuessa myös autismi voi näyttäytyä eri tavoin eri aikoina.

Autismikirjon piirteet ilmenevät erityisesti kahdella osa-alueella:

• vuorovaikutuksen ja kommunikaation poikkeavuuksina

• rajoittuneina, toistavina ja joustamattomina käyttäytymisen ja kiinnostuksen kohteiden malleina

Yleisesti autismikirjolla oleva henkilö hyötyy:

• rutiineista ja ennakoitavasta arjesta

• oppimisesta toiston kautta

• vuorovaikutustilanteiden ennakoinnista

• selkeästä ja suoraviivaisesta vuorovaikutuksesta, sillä kielellisiä vaikeuksia voi esiintyä ja muiden ilmeiden tai eleiden tulkinta voi olla haastavaa

• selkeistä ja ytimekkäistä ohjeista ja säännöistä

• ohjauksesta kohti toivottua toimintaa

• rauhallisista tiloista, erityisesti aistikuormituksen aikana

Ohjeita ja sääntöjä kannattaa jakaa pieniin osiin, koska hahmottamiskyky vaihtelee yksilöllisesti. Liian monimutkaiset ohjeet voivat hämmentää. Kuvien käyttö voi tukea ymmärrystä. Toistot ja rutiinit tukevat oppimista.

Vahvuuksia autismikirjolla olevilla ihmisillä voivat olla esimerkiksi:

• hyvä yksityiskohtien havaitseminen

• vahva keskittymiskyky

• innostus ja motivaatio toistuvaan tekemiseen — samanlaisten tehtävien suorittaminen ei yleensä haittaa

• vahva oikeudentaju

Meltdown ja shutdow lyhyesti

Stressaavissa tilanteissa autismikirjolla oleva henkilö voi stimmata (engl. Self-stimulation/stimming) eli tietyn asian, joka voi olla liikettä, tekemistä puhetta tai ääntelyä, jonka tavoitteena on säätää stressiä ja rauhoittaa itseään. Stimmaus voi liittyä myös positiivisiin hetkiin. Stimmaus on täysin normaalia, eikä sitä tarvitse hävetä. Neurotyypilliset voivat tehdä stimmausta, mutta huomaamattomammin esim. heiluttaa jalkaa tai nyplätä vaatteita. Stimmausta ei tulisi rajoittaa, koska se tuo hyvänolon tunnetta, ellei stimmaus vahingoita stimmaajaa.

Vaihtoehtoisesti ihminen voi saada Suttarin tai sulkeutuminen (engl. Shutdow) eli ihminen sulkeutuu, eikä häneen saada yhteyttä. Shutdown voi liittyä stressiin ja ylikuormitukseen, mutta myös tunteisiin, väsymykseen tai tilanteisiin, jotka vaativat paljon ajattelua. Sulkeutuminen yleensä johtuu siitä, että energiat menevät täysin tietyn tilanteen käsittelyyn, eikä riitä enää kommunikoimaan.

Ekko lyhyesti

Ekko eli erityisen mielenkiinnon kohde tai kohteet ovat esiintyvät usein autismikirjossa. Mielenkiinnon kohteita voi olla yksi tai useampi. Ne voivat olla mitä vain tai vaihdella. Erityisen mielenkiinnon kohde yleensä on hyvin intensiivinen kiinnostus, jopa voi näyttäytyä muille pakkomielteenä. Kuitenkin ekko on positiivinen asia ja voimavara.

Yleisesti autismista

Autismi on hiljalleen yleistynyt Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Arviolta noin 1 % maailman väestöstä ovat kirjoilla. Miehillä vaikuttaisi olla autismikirjon häiriö yleisempi kuin naisilla. Kirjolla pyritään nostamaan esiin autismikirjon monimuotoisuutta ja yksilöllisyyttä, jokaisella autismi on erilainen.

Kuntoutuksen avulla voidaan tukea ja ylläpitää toimintakykyä. Kuntoutuksen tarve voi vaihdella elämän eri vaiheissa ja tilanteissa. Valólla tarjoamme Oma väylä -kuntoutusta, joka on suunniteltu 16–29-vuotiaille, joilla on ADHD/ADD tai Austiminkirjon Aspergerin oireyhtymä.

Maailman autismitietoisuuden päivä vietetään 2.4..eli World Autism Awareness Day. YK:n yleiskokous on julistanut huhtikuun 2. päivän autismitietoisuuden kansainväliseksi teemapäiväksi.

Lähtee ja lisätietoa: Autismiliitto, Vahvuudet Autismiliitto Aalto Yliopisto, Käypähoito, Terveyskirjasto, Käypähoito 2