Mikä on Austimikirjo?

Autismi on synnynnäinen ominaisuus, joka liittyy siihen, miten ihminen kokee ympäröivän maailman, aistii asioita, kommunikoi ja vuorovaikuttaa. Autismista puhutaan yleensä autismikirjon häiriöstä (engl. Autism spectrum disorder, ASD), joka liittyy keskushermoston kehitykseen häiriöön ja on elämän mittainen sekä alkaa jo lapsuudessa. Autismia ei suoranaisesti hoideta lääkkeillä, mutta arkeen on erilaisia työkaluja, joiden tavoitteena on helpottaa. Autismikirjosta puhutaan, koska autismi on hyvin yksilöllinen jokaisella ja autismikirjoon sisältyy laajat ICD-10-luokittelun diagnoosit, esimerkiksi Aspergerin oireyhtymä, Lapsuusiän autismi.

Oireet voivat näkyä jo vauvana. Ne voivat voimistua,  iän myötä, kun nousee tarve sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi elämä muuttuu iän myötä, joten autismi voi näkyä eri tavoin erilaisissa elämäntilanteissa.

Autismikirjo ilmenee kahdella pääalueella, jotka ovat vuorovaikutuksen ja kommunikaation poikkeavuutena ja rajoittuneet, toistavat ja joustamattomat käytösmallit, kiinnostuksen kohteet.

Yleensä autismikirjolla oleva henkilö:

–   Hyötyy rutiineista arjessa ja arjessa, joka on suunniteltu etukäteen

–   Oppiminen tapahtuu usein toistojen avulla

–   Vuorovaikutustilanteiden ennakointi

–   Selkeä vuorovaikutus, sillä kielellistä vaikeutta voi esiintyä ja ilmeitä voi olla vaikea tulkita

–   Selkeät (lyhyet/ytimekkään) ohjeet ja säännöt

–   Ohjeista haluttua toimintaan

–   Rauhalliset tilat, jos ilmenee aistikuormitusta

Ohjeita ja sääntöjä kannattaa jakaa osiin, koska jokaisella on erilainen hahmotuskyky. Liian monimutkaiset ohjeet voivat hämmentää. Ohjeissa voi hyödyntää kuvia. Toisto ja rutiinit tukevat oppimista.

Autismikirjolla olevat ihmiset yleensä ovat hyviä havaitsemaan yksityiskohtia ja omaavat vahvan keskittymiskyvyn. Rutiinien tekeminen yleensä näkyy siinä, ettei haittaa tehdä samanlaisia tehtäviä. Lisäksi autismikirjolla olevalla henkilöllä on vahva oikeudentaju.

Meltdown ja shutdow lyhyesti

Stressaavissa tilanteissa autismikirjolla oleva henkilö voi stimmata (engl. Self-stimulation/stimming) eli tietyn asian, joka voi olla liikettä, tekemistä puhetta tai ääntelyä, jonka tavoitteena on säätää stressiä ja rauhoittaa itseään. Stimmaus voi liittyä myös positiivisiin hetkiin. Stimmaus on täysin normaalia, eikä sitä tarvitse hävetä. Neurotyypilliset voivat tehdä stimmausta, mutta huomaamattomammin esim. heiluttaa jalkaa tai nyplätä vaatteita. Stimmausta ei tulisi rajoittaa, koska se tuo hyvänolon tunnetta, ellei stimmaus vahingoita stimmaajaa.

Vaihtoehtoisesti ihminen voi saada Suttarin tai sulkeutuminen (engl. Shutdow) eli ihminen sulkeutuu, eikä häneen saada yhteyttä. Shutdown voi liittyä stressiin ja ylikuormitukseen, mutta myös tunteisiin, väsymykseen tai tilanteisiin, jotka vaativat paljon ajattelua. Sulkeutuminen yleensä johtuu siitä, että energiat menevät täysin tietyn tilanteen käsittelyyn, eikä riitä enää kommunikoimaan.

Ekko lyhyesti

Ekko eli erityisen mielenkiinnon kohde tai kohteet ovat esiintyvät usein autismikirjossa. Mielenkiinnon kohteita voi olla yksi tai useampi. Ne voivat olla mitä vain tai vaihdella. Erityisen mielenkiinnon kohde yleensä on hyvin intensiivinen kiinnostus, jopa voi näyttäytyä muille pakkomielteenä. Kuitenkin ekko on positiivinen asia ja voimavara.

Yleisesti autismista

Autismi on hiljalleen yleistynyt Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Arviolta noin 1 % maailman väestöstä ovat kirjoilla. Miehillä vaikuttaisi olla autismikirjon häiriö yleisempi kuin naisilla. Kirjolla pyritään nostamaan esiin autismikirjon monimuotoisuutta ja yksilöllisyyttä, jokaisella autismi on erilainen.

Kuntoutuksen avulla voidaan tukea ja ylläpitää toimintakykyä. Kuntoutuksen tarve voi vaihdella elämän eri vaiheissa ja tilanteissa. Valólla tarjoamme Oma väylä -kuntoutusta, joka on suunniteltu 16–29-vuotiaille, joilla on ADHD/ADD tai Austiminkirjon Aspergerin oireyhtymä.

Maailman autismitietoisuuden päivä vietetään 2.4..eli World Autism Awareness Day. YK:n yleiskokous on julistanut huhtikuun 2. päivän autismitietoisuuden kansainväliseksi teemapäiväksi.

Lähtee ja lisätietoa: Autismiliitto, Vahvuudet Autismiliitto Aalto Yliopisto, Käypähoito, Terveyskirjasto, Käypähoito 2