Mitä kaikkea on terveys ja mielenterveys? -Katsaus Kelan tilastoihin

Terveyden määritelmä, sisältää henkisen, fyysisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Maailman terveysjärjestö (WHO) määrittelee terveyden ’’Terveys on täydellisen ruumiillisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila eikä ainoastaan taudin tai rahnaisuuden puuttuminen’’. Toisin sanoen hyvinvointi on tila, jossa keskitytään kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Hyvinvointiin ei liity sairauden tai taudin olemassa olemattomuutta.

Maailman terveysjärjestö määrittelee myös mielenterveyden ’’ ”Mielenterveys voidaan ymmärtää hyvinvoinnin tilana, jossa ihminen on tietoinen omista kyvyistään ja pystyy selviytymään elämän normaaleista haasteista, kykenee tuottavaan ja tuloksekkaaseen työhön ja osallistuu yhteisönsä toimintaan.” (WHO)

Mielenterveys voidaan ajatella liittyvän mielenhyvinvointiin ja yksinkertaistetusti sanottuna siihen, että millä mielellä ihminen on. Kuitenkin mielen hyvinvoinnin tilaan liittyy haasteista selviäminen, kommunikointi, oppiminen, sosiaaliset suhteet ja kasvu (Euroopan komissio 2014). Lisäksi mielenterveys liittyy itsetunnon kehitykseen. Kokonaisuuden lopputulemana on osallistuminen yhteisöön, yhteiskuntaan, opintoihin, työelämään ja ihmissuhteisiin. (Euroopan komissio 2014).

Mielenterveys ja työkyky suomalaisilla aikuisilla ja nuorilla

Vuonna 2023 16–34-vuotiaille sairaspoissaoloja oli lähes 40 000:lla mielenterveyssyitä. Mielenterveyssyyt ovat myös yleinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle kertoo Varman raportti viime vuoden tilastoista.

Mielenterveys on kokonaisuus, joka rakentuu eri osa-alueista. Kuitenkin monet tekijät voivat olla haasteena mielen hyvinvoinnille.

Kouluterveyskyselystä nähdään, että peruskoulu ja toisen asteen opiskelijoilla on haasteet hyvinvoinnissa ovat kasvaneet. Lisäksi lukiolaisilla ja korkeakouluissa on nähty vastaavan tyyppisiä haasteita. Vähintään joka viidennellä nuorella on mielenterveyden häiriö. Jopa 40 % nuorista (19–34-vuotiaista) on ollut elämässään jokin mielenterveyden häiriö. Kelan sairauspäivärahapäivistä 16–24-vuotiailla 72 % oli mielenterveyshäiriöiden osuus, joista 25–34-vuotiailla oli 58 %.

Kelan tilastoista huomataan, että kuntoutuksen syynä sairauden mukaan, nähdään, että suhteessa muihin sairauksiin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat kasvaneet kymmenen vuoden aikana (Lue lisää täältä).

Kelan tilastoista näkee kasvun konkreettisemmin kuntoutuksen  sairauspäärymissä lukumäärän ja vuoden keskinäisissä suhteissa vuosien 1995–2023 aikana huimaa kasvua erityisesti mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin (Lue lisää täältä).

Työkykyyn tulisi kiinnittää huomiota, koska se linkittyy työkyvyttömyyseläkkeisiin ja sairauspoissaoloihin (Varma 2025). Työikäisten tyypillisimmät mielenterveys häiriöt liittyvät masennukseen ja ahdistukseen. Mielenterveyden jatkumona esitetään seuraavanlaista kaaviota (Euroopan komissio 2014).

Seuraava kaavio käsittelee mielenterveyden jatkumoa. Tällä tarkoitetaan neljä eri ulottuvuutta, jotka määritellä kukoistavana ja riutumisena myös sairaana mielenä ja terveenä mielenä. Ihminen liikkuu eri kentässä suhteessa siihen, missä hän kokee oman mielenterveyden olevan.

Kaavio monipuolistaa ajatuksen mielenterveydestä ja siitä, että hyvinvointi voi olla erilainen eri tasossa. Ihmisellä ei siis ole tervettä mieltä tai sairasta mieltä, vaan jaksaminen ja hyvinvointi on myös omana ulottuvuutena. Toki jokainen kokee yksilöllisesti oman mielenterveyden ja ulottuvuudet ovat yksinkertaistettu kokonaisuus.

Muu hyvinvointi suomalaisilla

Muita haasteita hyvinvoinnille nuorilla olivat, että niska-hartiasärkyjen yleistyminen, joista alle 25–vuotiaista kärsi lähes 37 % viikoittain. Selkäongelmista kärsii jopa kolmannes. Lisäksi univaikeuksissa on nähty nousua.

THL:n Terve Suomi (2023) tutkimuksesta nähdään, että 20–39-vuotiaista joka viides koki, että oma työkyky on heikentynyt. Nuorten työkyvyn arviointi on lähes samalla tasolla kuin vanhemmilla, joka yleensä tutkimuksissa on todistettu toisin. Toisin sanoen alamme siirtyä siihen, että enää työkyky ei heikenny iän myötä. Nuorten (alle 35–vuotiaiden) palautuminen on heikentynyt.

Nuorilla toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyteen liittyivät hermoston ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin (alle 35-vuotiailla 5,3 %), mutta määrä oli hyvin paljon pienempi verrattuna mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöihin (alle 35-vuotiailla 75,1 %).

Hyvinvointi voi kukoistaa, vaikka henkinen hyvinvointi ei olisi täydellinen tai parhain. Tämä tulisi muistaa, kun mietimme epätäydellisyyttä ja vajoavaisuuttamme. Voimme silti kukoistaa.

Tutustu aiheeseen syvemmin:

Varma (2025) Tietoa työkyvystä nuoret.

Huhta L (2022). Uupuneet nuoret pärjääjät. Bazar Kustannus.

Marttunen M, Huurre T, Strandholm T ym. (toim.) (2013). Nuorten mielenterveyshäiriöt. Opas nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Parikka S ym. (2021). Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveys. KOTT 2021-tutkimuksen tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 13.12.2021.

THL (2023). Kouluterveyskysely. Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2023: Tytöistä yli kolmannes ja pojista joka viides kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

THL (2023). Terve Suomi -tutkimus. Ilmiöraportti. Päivitetty 30.11.2023.

EU Komissio (2014) Mielenterveyden tukeminen työpaikalla