Mikä on toiminnanohjaus?
Toiminnanohjaus – mitä se on?
Toiminnanohjaus tarkoittaa kykyä ohjata omaa toimintaa — suunnitella, aloittaa, ylläpitää ja tarvittaessa muuttaa sitä tilanteen mukaan. Se nojaa useisiin kognitiivisiin perustoimintoihin ja kehittyy aivoissa viimeisten joukossa, tyypillisesti noin 25 vuoden ikään mennessä.
Keskeiset osa-alueet
Aloitekyky – toiminnan käynnistäminen.
Suunnittelu ja järjestelmällinen eteneminen – tavoitteen pilkkominen askeliksi.
Joustavuus – toteutustavan muokkaaminen tilanteen muuttuessa.
Virheiden havaitseminen ja korjaaminen.
Työmuisti – tehtävään liittyvien tietojen ylläpito mielessä.
Tunnereaktioiden ja käyttäytymisen säätely.
Omien vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen kulloisenkin tilanteen vaatimalla tavalla.
Toiminnanohjauksen häiriöt
Ihminen on evoluution saatossa hyötynyt valppaudesta ja nopeasta reagoinnista ympäristön muutoksiin. Nykyisessä ärsyketulvassa samat ominaisuudet voivat kuitenkin kääntyä haitaksi, jos aivot kuormittuvat liikaa.
Ärsykkeet voivat olla:
Sisäisiä: haaveilu, murehtiminen, nälkä tai kehon tuntemukset.
Ulkoisia: puhe, laitteiden ilmoitukset, valot, äänet.
Kaikki häiriintyvät ajoittain, mutta ärsykkeiden sietokyky vaihtelee. Esimerkiksi ADHD-oireisilla keskittymisen haasteet ovat pysyvämpiä, mikä tekee toiminnanohjauksesta tavallista kuormittavampaa.
Hyvin toimiva toiminnanohjaus on keskeinen pohja opiskelulle, työlle ja arjen sujuvuudelle — ja siksi sen tukeminen kannattaa jokaisessa ikävaiheessa.
Toiminnanohjauksen haasteet voivat liittyä ajanhahmottamisen vaikeutena (kuten kauan menee tiettyjen asioiden tekemiseen tai kauanko aikaa on kulunut) tai asioiden priorisoinnissa. Lisäksi haasteet liittyvät myös asioiden aloittamiseen ja loppuun viemiseen sekä toiminnan juuttumiseen. Kykyä tarvitaan juuri uusien asioiden tai haastavien tehtävien tekemisessä. Ympäristötekijät voivat haastaa toiminnanohjausta, jos aistikuormitus tai ympäristö ei tuo keskittymistä. Vaihtoehtoisesti impulssit voivat tuoda haasteita toiminnanohjaukseen.
Keskeinen osa toiminnanohjausta on arviointi – kyky tarkastella omaa toimintaa ja mukauttaa sitä tarpeen mukaan. Arviointi auttaa parantamaan toiminnan sujuvuutta ja tukee tehokasta ajanhallintaa. Arviointi on tärkeää, koska se tukee toiminnan parantamista ja sujuvoittamista. Eli ymmärrä miksi teet ja mitä teet. Ajanhallinnan avulla ymmärrät, mihin aikasi riittää ja mihin ei. Heikkoa tai tehotonta toimintatapaa pystyt muuttamaan eli pystyt toimimaan tavalla, ettei palautuksissa tulisi kiire.
Jos huomaat, että aika tuntuu katoavan, voi olla hyödyllistä kellottaa arkisia toimintoja ja merkitä ne ylös esimerkiksi kalenteriin. Näin saat selkeän kuvan ajankäytöstäsi. Seuraamalla omaa toimintaasi ja aikaasi pystyt näkemään, mihin aikasi menee. Tämän voi tehdä kellottamalla asioita ja lisäämällä näitä kalenteriin tai kirjata ylös esimerkiksi kauan menee kotoota bussipysäkille kävellä. Tiettyjä asioita on vaikea arvioida, kuten opiskelua, koska oppiminen voi vaihdella eri aiheissa. Tämän takia ei kannata kunnianhimoisesti yrittää liikaa opiskella yhtenä päivänä.
Toiminnanohjauksen tukeminen
- Kalenterointi & selkeät listat. Asioiden jäsentelemisellä ja läpikäymisellä.
- 1-3-5 -sääntö, tapa voi auttaa priorisointiin, erityisesti ihmisille, joka haalii tehtäviä (lisää täältä).
- Eisenhowerin matriisi, jonka avulla voit tunnistaa asioiden tärkeys järjestystä (lisää täältä).
- Rutiinit. Ennakoitavuus – vakioi arjen perusasiat (esim. nukkumaanmeno, ruokailu).
- Sovelluksia ja verkkosivuja arjenhallintaan
Toiminnanohjausta tukee onnistunut keskittyminen. Tarkkaavaisuus, liittyy siihen, että pystymme kohdistamaan ajatuksemme tiettyyn asiaan. Pitkäjänteinen keskittyminen vahvistaa keskittymistämme, joka taas vahvistaa hermoston yhteyksiä. Keskittymisen ja tarkkaavuuden toiminta tapahtuu pitkälti aivojen etuosien otsalohkoissa.
Pyri luomaan itsellesi hyvät olosuhteet, joilla pystyt tukemaan omaan keskittymistä:
- Poista häiriötekijät parhaasi mukaan
- Työskentele erissä ja rytmissä, joka sopii sinulle (esim 15–30 minuuttia)
- Tarkkaavuutta vaativat tehtävät pyri tekemään silloin, kun olet vireimmilläsi
- Pyri saamaan työskentely ympäristösi itselle hyväksi (valaistus, järjestys ja lämpötila)
- Body doubling avulla voit parantaa omaa keskittymistä ja tekemistä (lue lisää täältä)
Arjen keskellä keskittyminen voi olla haastavaa. Usein väsymys, kiire tai liialliset vaatimukset häiritsevät tarkkaavaisuutta ja toimintakykyä. Myös tunteet, kuten stressi tai turhautuminen, vaikuttavat keskittymiseen merkittävästi.
Vaikka keskittyminen on yleensä hyödyllistä, liiallinen keskittyminen – eli ylifokusointi – voi joissain tilanteissa aiheuttaa haittaa. Tämä ilmiö tarkoittaa, että henkilö uppoutuu tehtävään niin syvästi, että hän menettää ajantajun tai jättää ympäristönsä huomiotta. Ylikeskittyminen voi myös johtaa juuttumiseen tiettyihin asioihin, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi uneen, jos valvominen venyy liikaa.
Ylikeskittyminen ei kuitenkaan aina ole haitallista. Joissakin tilanteissa syvä keskittyminen voi olla hyödyllistä, esimerkiksi intensiivisessä oppimisessa tai luovassa työskentelyssä. Kuitenkin, jos ylikeskittyminen alkaa häiritä arkea, sitä kannattaa pyrkiä hallitsemaan esimerkiksi käyttämällä ajastimia muistuttamaan tauoista, hyödyntämään luonnollisia keskeytyksiä, kuten laitteen akun loppumista – se voi olla hyvä hetki pitää tauko, tunnistamaan omat rajasi, erityisesti jos huomaat juuttuvasi tiettyihin tehtäviin. Neuromoninaisilla henkilöillä ylikeskittyminen voi olla yleisempää, mutta oikeilla keinoilla sen vaikutuksia voidaan hallita ja hyödyntää.
Aikuinenkin voi kehittyä
Toiminnanohjaustaidot eivät lukkiudu lapsuuteen. Jos huomaat vältteleväsi tehtäviä, tunnista välttelyn kehä (voit lukea lisää täältä) ja katkaise se pienillä, hallittavilla askelilla. Toiminnanohjauksen haasteet eivät ole este, vaan niitä voi oppia hallitsemaan! Pienetkin muutokset voivat tehdä arjesta sujuvamman.
Való Mind & Health: Sovelluksia ja verkkosivuja arjenhallintaan
Lue lisää YTHS, Käypähoito, Aivoliitto, Terveyskylä
