Mikä on toiminnanohjaus?
Tarkoittaa kykyä ohjata omaa toimintaa, ja tämä liittyy kognitiivisiin toimintoihin ja taitoihin. Toiminnanohjaus koostuu useista eri osatoiminnoista, kuten aloitekyvystä, toiminnan suunnittelusta ja johdonmukaisesta etenemisestä, toiminnan tai toteutustavan joustavasta muuttamisesta tilanteen mukaan, virheiden havaitsemisesta ja niiden korjaamisesta, työmuistista sekä tunnereaktioiden ja käyttäytymisen kontrollista. Toiminnanohjaukseen luetaan myös omien kykyjen tunteminen ja niiden hyödyntäminen kulloisenkin tilanteen edellyttämällä tavalla. Toiminnanohjaus on viimeisiä asioita, jotka kehittyvät aivoissa noin 25 iässä.
Toiminnanohjauksen häiriöt
Ennen ihminen on tarvinnut kykyä reagoida muutoksiin nopeasti ja olla valppaana ympäristössä. Nykyään nämä kyvyt voivat haitata toimintaamme, ja toimia ärsykkeinä. Ärsykkeet voivat olla sisäisiä esimerkiksi haaveilua, murehtimista ja nälän tunnetta. Ärsykkeet voivat olla myös ulkoisia, kuten puhetta, huomautuksia laitteissa tai valot. Kaikki ihmiset häiriintyvät, mutta se on yksilöllistä, miten ärsykkeitä pystyy sietämään. Esimerkiksi ADHD-oireisilla keskittymisen haasteet ovat pysyvempi lähtökohtaisesti.
Toiminnanohjauksen haasteet voivat liittyä ajanhahmottamisen vaikeutena (kuten kauan menee tiettyjen asioiden tekemiseen tai kauanko aikaa on kulunut) tai asioiden priorisoinnissa. Lisäksi haasteet liittyvät myös asioiden aloittamiseen ja loppuun viemiseen sekä toiminnan juuttumiseen. Kykyä tarvitaan juuri uusien asioiden tai haastavien tehtävien tekemisessä. Ympäristötekijät voivat haastaa toiminnanohjausta, jos aistikuormitus tai ympäristö ei tuo keskittymistä. Vaihtoehtoisesti impulssit voivat tuoda haasteita toiminnanohjaukseen.
Keskeinen osa toiminnanohjausta on arviointi – kyky tarkastella omaa toimintaa ja mukauttaa sitä tarpeen mukaan. Arviointi auttaa parantamaan toiminnan sujuvuutta ja tukee tehokasta ajanhallintaa. Arviointi on tärkeää, koska se tukee toiminnan parantamista ja sujuvoittamista. Eli ymmärrä miksi teet ja mitä teet. Ajanhallinnan avulla ymmärrät, mihin aikasi riittää ja mihin ei. Heikkoa tai tehotonta toimintatapaa pystyt muuttamaan eli pystyt toimimaan tavalla, ettei palautuksissa tulisi kiire.
Jos huomaat, että aika tuntuu katoavan, voi olla hyödyllistä kellottaa arkisia toimintoja ja merkitä ne ylös esimerkiksi kalenteriin. Näin saat selkeän kuvan ajankäytöstäsi. Seuraamalla omaa toimintaasi ja aikaasi pystyt näkemään, mihin aikasi menee. Tämän voi tehdä kellottamalla asioita ja lisäämällä näitä kalenteriin tai kirjata ylös esimerkiksi kauan menee kotoota bussipysäkille kävellä. Tiettyjä asioita on vaikea arvioida, kuten opiskelua, koska oppiminen voi vaihdella eri aiheissa. Tämän takia ei kannata kunnianhimoisesti yrittää liikaa opiskella yhtenä päivänä.
Toiminnanohjauksen tukeminen
Haasteita voi pyrkiä vähentämään esimerkiksi
- Asioiden jäsentelemisellä ja läpikäymisellä (aikuisille kalanterointi voi auttaa tähän)
- 1-3-5 tapa voi auttaa priorisointiin, erityisesti ihmisille, joka haalii tehtäviä (lisää täältä)
- Eisenhowerin matriisi, jonka avulla voit tunnistaa asioiden tärkeys järjestystä (lisää täältä)
- Rutiineilla
Toiminnanohjausta tukee onnistunut keskittyminen. Tarkkaavaisuus, liittyy siihen, että pystymme kohdistamaan ajatuksemme tiettyyn asiaan. Pitkäjänteinen keskittyminen vahvistaa keskittymistämme, joka taas vahvistaa hermoston yhteyksiä. Keskittymisen ja tarkkaavuuden toiminta tapahtuu pitkälti aivojen etuosien otsalohkoissa.
Pyri luomaan itsellesi hyvät olosuhteet, joilla pystyt tukemaan omaan keskittymistä:
- Poista häiriötekijät parhaasi mukaan
- Työskentele erissä ja rytmissä, joka sopii sinulle (esim 15–30 minuuttia)
- Tarkkaavuutta vaativat tehtävät pyri tekemään silloin, kun olet vireimmilläsi
- Pyri saamaan työskentely ympäristösi itselle hyväksi (valaistus, järjestys ja lämpötila)
- Body doubling avulla voit parantaa omaa keskittymistä ja tekemistä (lue lisää täältä)
Arjen keskellä keskittyminen voi olla haastavaa. Usein väsymys, kiire tai liialliset vaatimukset häiritsevät tarkkaavaisuutta ja toimintakykyä. Myös tunteet, kuten stressi tai turhautuminen, vaikuttavat keskittymiseen merkittävästi.
Vaikka keskittyminen on yleensä hyödyllistä, liiallinen keskittyminen – eli ylifokusointi – voi joissain tilanteissa aiheuttaa haittaa. Tämä ilmiö tarkoittaa, että henkilö uppoutuu tehtävään niin syvästi, että hän menettää ajantajun tai jättää ympäristönsä huomiotta. Ylikeskittyminen voi myös johtaa juuttumiseen tiettyihin asioihin, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi uneen, jos valvominen venyy liikaa.
Ylikeskittyminen ei kuitenkaan aina ole haitallista. Joissakin tilanteissa syvä keskittyminen voi olla hyödyllistä, esimerkiksi intensiivisessä oppimisessa tai luovassa työskentelyssä. Kuitenkin, jos ylikeskittyminen alkaa häiritä arkea, sitä kannattaa pyrkiä hallitsemaan esimerkiksi käyttämällä ajastimia muistuttamaan tauoista, hyödyntämään luonnollisia keskeytyksiä, kuten laitteen akun loppumista – se voi olla hyvä hetki pitää tauko, tunnistamaan omat rajasi, erityisesti jos huomaat juuttuvasi tiettyihin tehtäviin. Neuromoninaisilla henkilöillä ylikeskittyminen voi olla yleisempää, mutta oikeilla keinoilla sen vaikutuksia voidaan hallita ja hyödyntää.
Aikuisena voi edelleen kehittää toiminnanohjaustaitoja. Jos huomaa välttelevän tiettyjä tehtäviä, kyseessä voi olla niin kutsuttu välttelyn kehä (voit lukea lisää täältä). Tunnistamalla tämän ilmiön ja harjoittelemalla sen hallintaa voi edistää toiminnanohjauksen kehittymistä. Toiminnanohjauksen haasteet eivät ole este, vaan niitä voi oppia hallitsemaan!
Lue lisää YTHS, Käypähoito, Aivoliitto, Terveyskylä
