Autismikirjo – monimuotoisuutta ja mahdollisuuksia arjessa ja työelämässä
Autismi on yksilöllinen neurobiologinen ominaisuus. Siksi käytetään usein käsitettä autismikirjo, joka kuvaa autismin moninaisuutta. Se ei ole sairaus eikä johdu kasvatuksesta – vaan erilainen tapa kokea, ajatella ja olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa.
Autismi voi näkyä erityisesti vuorovaikutuksessa, kommunikoinnissa ja ympäristön kokemisessa. Aistiherkkyydet, toiminnanohjauksen haasteet ja tarve ennakoitavuuteen ovat monelle arkea. Rutiinit, selkeät rakenteet ja mahdollisuus ilmaista itseään omalla tavallaan voivat tukea hyvinvointia.
Toisaalta autismikirjoon liittyy usein myös vahvuuksia, kuten tarkkuutta, pitkäjänteisyyttä, yksityiskohtien huomaamista ja syvällistä keskittymistä.
Yksilöllisyys keskiössä
Koska autismi ilmenee eri ihmisillä eri tavoin, ei ole olemassa yhtä oikeaa kuvausta autismikirjosta. Maskaus eli omien piirteiden peittäminen tai ”sopeutuminen” ympäristön odotuksiin on yleistä ja voi pitkällä aikavälillä kuormittaa.
Siksi on tärkeää, että sekä yksilö että ympäristö tunnistavat ja hyväksyvät yksilölliset tavat olla ja toimia. Itsetuntemus, ympäristön tuki ja selkeät rakenteet voivat vahvistaa hyvinvointia.
Työelämä ja autismikirjo – este vai mahdollisuus?
Autismikirjolla olevat ihmiset voivat kohdata työelämässä haasteita: kommunikaatio-odotukset voivat olla epäselviä, työtilat aistikuormittavia ja työn vaatimukset huonosti määriteltyjä. Toisaalta moni autismikirjolla oleva kokee työnsä merkitykselliseksi, kun siihen liittyy selkeyttä ja itsenäisyyttä. Mitä neuroystävällinen yrityskulttuuri tarkoittaa?
Yrittäjä Antti Huttunen, joka sai autismikirjon diagnoosin aikuisena, kertoo oivaltaneensa paljon itsestään ja rakentamastaan työyhteisöstä diagnoosin jälkeen. Hän perusti Retkipaikka-blogin ympärille luontomatkailumediaa pyörittävän yrityksen, jonka kulttuuria hän on tietoisesti muovannut neurovähemmistöystävälliseksi.
“Sieltä, minne muut eivät katso, löytyy ihan mahtavia tyyppejä, osaamista ja innostusta.”
Yrityksessä painotetaan suoraa viestintää, keskeytyksetöntä työaikaa ja yksilöllisten vahvuuksien hyödyntämistä. Tuloksena on yhteisö, jossa sekä nepsyt että neurotyypilliset voivat hyvin – ja työn laatu näkyy myös asiakkaille.
Työelämä tarvitsee erilaisia ajattelutapoja, ei pelkästään “Cristiano Ronaldoja”, kuten Huttunen kuvaa. Monimuotoisuus on voimavara, ei vain autismikirjon henkilöille, vaan koko yhteisölle. Kun sallivuus, selkeys ja avoimuus kasvavat, kaikki voivat paremmin. Rakennetaan yhdessä sallivampaa työelämää. “Tyytyväisempi henkilöstö tarkoittaa tyytyväisempiä asiakkaita”.
Myös Unicus Oy, IT-alalla toimiva yritys, on huomannut autismikirjon olevan vahvuus, ei este. Yritys työllistää autistisia ohjelmistokehittäjiä ja hyödyntää heidän ainutlaatuista tarkkuuttaan, järjestelmällisyyttään ja yksityiskohtien hahmottamiskykyä.
Unicus panostaa selkeään työympäristöön ja vuorovaikutuksen tukemiseen. Vaikka kaikkia yksilöllisiä tarpeita ei voida aina täysin huomioida, työnantaja pitää tärkeänä ennaltaehkäiseviä toimia ja ymmärrystä yksilön vahvuuksista.
”Rekrytoinnissa on tärkeää huomata, että autismikirjolla olevan henkilön vahvuus ei välttämättä ole itsensä esittely – mutta tekninen osaaminen ja sitoutuminen voivat olla huippuluokkaa.”
Tuki ja ymmärrys aikuisuudessa
Autismikirjon tunnistaminen aikuisena voi olla sekä helpottavaa että hämmentävää. Moni kokee saaneensa vastauksia elämän varrella mukana kulkeneeseen kokemukseen erilaisuudesta – mutta samalla voi syntyä uusia kysymyksiä: kuka olen ilman roolia, jota olen aina esittänyt? Itsetuntemuksen ja vertaistuen merkitys korostuu, kun omaa paikkaa ja tapaa olla alkaa tarkastella uudesta näkökulmasta.
Kysyimme Threadsissä, mitä ihmiset toivoisivat muiden ymmärtävän autismikirjosta. Vastaukset pysäyttivät vilpittömyydellään:
- “Se voi koskettaa ketä tahansa, eikä sitä voi nähdä päälle päin.”
- “Jos kysyn jotain, se ei ole mitään muuta kuin vilpitöntä halua tietää.
Ei, en haasta, en provosoi enkä esitä tyhmää.
Toivoisin vain tietäväni vastauksen, jotta voisin ymmärtää paremmin.”
Nämä viestit muistuttavat, kuinka tärkeää on kohdata ihmiset ilman ennakkoluuloja – avoimesti, arvostaen ja haluten ymmärtää.
Vaikka tukea on tarjolla, se ei aina tavoita aikuisia yhtä helposti kuin lapsia. Yksi esimerkki erityisesti nuorille aikuisille suunnatusta tuesta on Kelan Oma väylä -kuntoutus, joka on tarkoitettu 16–29-vuotiaille, jotka tarvitsevat apua arjen, opintojen tai työelämän hallintaan neuropsykiatristen haasteiden vuoksi.
