Liike tukee ADHD-aivoja! miksi säännöllinen liike tukee keskittymistä ja arjen rutiineja
Moni vanhempi, opettaja ja valmentaja on huomannut saman ilmiön arjessa: kun ADHD-piirteinen lapsi tai nuori pääsee liikkumaan, keskittyminen tuntuu helpottuvan.
Neuropsykologian erikoispsykologi Tuomo Aro kokosi e-Erika-lehdessä julkaistuun katsaukseen yhteen ajankohtaista tutkimustietoa siitä, miten liikunta vaikuttaa ADHD-piirteisten lasten ja nuorten tarkkaavaisuuteen ja toiminnanohjaukseen.
Liikunta ei ole vain kehon hyvinvointia varten, se tukee myös aivojen toimintaa.
ADHD näkyy arjessa
ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, joka voi näkyä vaikeuksina tarkkaavuudessa, impulssien hallinnassa, aktiivisuuden säätelyssä sekä toiminnanohjauksessa. Monella haasteet ulottuvat myös tunnesäätelyyn, ajanhallintaan ja arjen rutiinien ylläpitämiseen.
Suomessa ADHD-diagnoosit ovat viime vuosina yleistyneet. Kasvun taustalla arvioidaan olevan ennen kaikkea aiempaa parempi tunnistaminen, tarkentuneet diagnostiset kriteerit ja lisääntynyt tietoisuus ADHD:sta.
Hoito rakentuu aina yksilöllisesti. Siihen voi kuulua esimerkiksi lääkehoitoa, psykoedukaatiota, arjen tukitoimia ja kuntoutusta. Tutkimusten perusteella myös liikunnalla voi olla merkittävä rooli kokonaisuuden tukena.
Mitä tutkimukset kertovat liikunnan vaikutuksista?
Tuomo Aron katsauksessa tarkastellaan useita laadukkaita kansainvälisiä meta-analyyseja, joissa on koottu yhteen satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten tuloksia. Keskeiset havainnot ovat varsin yhteneväisiä.
Jo yksi liikuntakerta voi auttaa. Tutkimuksissa on havaittu, että jo noin 20–30 minuutin liikunta voi hetkellisesti parantaa tarkkaavaisuutta, toiminnanohjausta ja tehtävissä suoriutumista.
Säännöllinen liikunta tuottaa vielä suurempia hyötyjä. Pitkäkestoiset liikuntainterventiot ovat vähentäneet ADHD-oireita ja tukeneet erityisesti tarkkaavaisuutta sekä toiminnanohjausta.
Hyödyllisiksi ovat osoittautuneet erityisesti reipasta sykettä nostavat aerobiset liikuntamuodot, kuten kävely, juoksu, pyöräily ja uinti. Tärkeintä ei kuitenkaan ole yksittäinen laji, vaan liikkumisen säännöllisyys.
Miksi liikunta auttaa ADHD-aivoja?
Liikunta lisää dopamiinin ja noradrenaliinin vapautumista aivoissa. Nämä välittäjäaineet osallistuvat muun muassa tarkkaavaisuuden, vireystilan, motivaation ja toiminnanohjauksen säätelyyn.
Säännöllinen liikunta voi lisäksi lisätä aivojen muovautuvuutta, parantaa verenkiertoa ja tukea hermoverkkojen toimintaa. Liikunta ei ainoastaan kuluta energiaa, vaan se aktivoi myös niitä aivojen toimintoja, joita ADHD:ssa erityisesti tarvitaan.
Liikunta ei korvaa lääkehoitoa tai muuta kuntoutusta. Sen sijaan se voi olla erittäin vaikuttava osa kokonaisuutta.
Miksi rutiinit ovat ADHD-aivoille niin tärkeitä?
Tutkimuksissa liikunnan hyödyt korostuvat erityisesti silloin, kun liikkuminen on säännöllistä. ADHD-aivot kuormittuvat helposti jatkuvasta päätöksenteosta. Kun liikkuminen tapahtuu samaan aikaan päivästä tai viikosta, siitä muodostuu tapa ja rutiini, joka ei vaadi jatkuvaa päätöksentekoa.
Päivittäinen kävely, pyöräily opiskeluihin tai iltauinti voivat pitkällä aikavälillä olla merkityksellisempiä kuin satunnainen rankka harjoitus. Liikkumisen ei tarvitse tarkoittaa tavoitteellista harrastamista.
Nuorelle tärkeintä on löytää liikuntamuoto, joka tuntuu omalta. Mieluisa tekeminen muuttuu huomattavasti todennäköisemmin pysyväksi tavaksi kuin ulkopuolelta asetettu tavoite.
Liikunnan rinnalla vahvistuvat usein myös muut hyvinvointia tukevat rutiinit: unirytmi, ruokailu, palautuminen ja ajanhallinta.
Mitä tämä tarkoittaa Oma Väylä -kuntoutuksessa?
Való toteuttaa Kelan Oma Väylä -kuntoutusta 16–29-vuotiaille ADHD- tai autismikirjon nuorille. Kuntoutuksessa rakennetaan nuoren kanssa hänen omiin tavoitteisiinsa sopivia arjen ratkaisuja. Tuomme tietoa liikunnan hyödyistä ja arvokkaita näkökulmia arjen rakentamiseen, ja keskustelemme siitä nuorten kanssa osana hyvinvointia ja omien voimavarojen vahvistamista.
Jos nuori kokee liikkumisen mielekkääksi, se voi olla yksi keino tukea keskittymistä, jaksamista, palautumista ja arjen rytmiä. Yhtä tärkeää on löytää juuri ne keinot, jotka sopivat kyseisen nuoren elämäntilanteeseen ja omiin tavoitteisiin.
Kokemuksemme mukaan ratkaisevaa ei kuitenkaan ole se, kuinka kovaa tai kuinka pitkään liikutaan. Usein merkityksellisintä on se, että liikkumisesta tulee luonnollinen osa arkea.
Motivaatio vaihtelee meillä kaikilla. Rutiini kantaa myös silloin, kun motivaatio on hetkellisesti hukassa.
Lähteet
- Aro, T. (2026). Liikuntainterventioiden vaikutus tarkkaavaisuuteen ja toiminnanohjaukseen ADHD-piirteisillä lapsilla ja nuorilla. e-Erika 1/2026.
- Chen, J.-W. & Zhu, K. (2024). Single Exercise for Core Symptoms and Executive Functions in ADHD: A Systematic Review and Meta-analysis.
- Huang, H. ym. (2023). Chronic Exercise for Core Symptoms and Executive Functions in Children and Adolescents with ADHD: A Meta-analysis.
- Xie, Y. ym. (2021). Effectiveness of Physical Activity Intervention on ADHD Symptoms: A Systematic Review and Meta-analysis.
- Singh, ym. (2025). Effectiveness of Exercise for Improving Cognition, Memory and Executive Function. (Umbrella-katsaus.)
- Christiansen, ym. (2019). Effects of Exercise on Cognitive Performance in Children and Adolescents with ADHD.
- Käypä hoito -suositus: ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)
