ADHD ja impulsiivisuus – miksi tekee mieli painaa kaasua?

Mistä ADHD:hen liittyvä impulsiivisuus kumpuaa, miten se tunnistetaan ja miten sitä voi hallita?

Peilaamme ilmiötä tuoreeseen Käypä hoito (2025) ‑suositukseen, tutkimusnäyttöön sekä Valón käytännön kokemukseen nuorten ja aikuisten vastaanotoilta.

Nostimme Valón instagram tilillä (@valo.mind) esiin ilmiön, jota moni kuvaa ”nopeiksi sormiksi” tai ”äkillisiksi repäisyiksi” – impulsiivisuuden. Saimme kokemuksia siitä, miten jokin pieni ärsyke voi johtaa harkitsemattomaan päätökseen: ylimääräinen verkkokauppaostoskoriin, välihuuto tunnilla tai hurja ohitus pyörätiellä. ADHD‑oireileville tällaiset hetket eivät ole pelkkiä sattumia, vaan osa ydinoireita.

1. Mitä impulsiivisuus on ADHD:ssa?

”Impulsiivisuus voi näyttäytyä kärsimättömyytenä, taipumuksena toimia nopeasti ja harkitsemattomasti, liiallisena puheliaisuutena tai vaikeutena odottaa omaa vuoroa.” – Käypä hoito (2025)

Impulsiivisuudelle on ominaista toiminnan ja tunteiden hetkellinen ylilyönti: ennen kuin aivojen jarru ehti painauduta, kaasua on jo painettu. ADHD‑henkilöillä tämä voi ilmetä esimerkiksi keskeyttämisenä, päälle puhumisena, äkkipikaisena ostoskäyttäytymisenä tai riskinottona liikenteessä, viestin lähettämisenä ensin -ajatteluna vasta myöhemmin”.

Vaikka impulsiivisuus liitetään usein lapsen vilkkauteen, se voi jatkua läpi elämän ja näyttäytyä aikuisilla esimerkiksi nopeana työpaikan tai harrastusten vaihtona, taloushaasteina tai ihmissuhdekonflikteina.

2. Juuret syvällä aivoissa

Neurotieteellinen tutkimus osoittaa, että ADHD‑oireiluun liittyy dopamiinivälitteisten hermoverkkojen säätelyhäiriö etenkin otsalohkoissa, jotka vastaavat toiminnanohjauksesta ja impulssikontrollista. Tämä selittää, miksi kehotus ”ajattele ensin” ei usein riitä: kyse ei ole tahdonvoiman puutteesta, vaan aivojen tiedonkäsittelynopeudesta ja palkitsemisjärjestelmästä.

3. Diagnostiikka – mitä Käypä hoito sanoo?

Suosituksen (2025) mukaan ADHD‑diagnoosi perustuu laajaan, useita tapaamisia edellyttävään kokonaisarvioon:

1. Alkukartoitus: tarkastellaan uni‑, ruutu‑ ja elintapoja; oireita verrataan ikä‑ ja kehitystasoon.
2. Laaja haastattelu useista lähteistä (itse, huoltajat, opettaja/työyhteisö).
3. Kysely‑ ja arviointilomakkeet tukena, mutta eivät yksinään diagnoosin pohjana.
4. Erotusdiagnostiikka: suljetaan pois muut keskittymistä ja käyttäytymistä selittävät häiriöt.
5. ICD‑10 F90.0 / DSM‑5 kriteerien täyttyminen – oireita väh. 6 kk useissa eri ympäristöissä.

Tarkka arviointi on tärkeää ylidiagnosoinnin välttämiseksi ja siksi, että impulsiivisuus voi johtua myös esim. traumasta, päihteistä tai maniasta.

Nopeasti vai harkitusti lääkehoitoon? Suositus korostaa, että lääkehoito on vain osa kokonaisuutta. Arjen tukitoimet kuten uni, liikunta, struktuuri ja psykososiaalinen tuki aloitetaan heti, ja lääkitys lisätään, jos niistä huolimatta haitta on suuri.

4. Impulsiivisuus ja ihmissuhteet

Impulsiivisuus ei vaikuta vain yksilön omaan arkeen, vaan usein myös hänen läheisiinsä. Nopeasti lausutut sanat, äkilliset mielialanvaihdokset tai tarpeettomat riidat voivat kuormittaa ihmissuhteita niin ystävyys-, perhe- kuin parisuhdetasolla. ADHD-oireisiin kuuluva impulsiivisuus saattaa johtaa tilanteisiin, joissa tulee sanottua tai tehtyä jotakin, mitä ei oikeasti tarkoita – ja seuraukset voivat olla vaikeita.

Yksi yleisimmistä kokemuksista on katumus jälkikäteen: ”En tajunnut, miksi reagoin noin vahvasti.” Tämä voi aiheuttaa turhautumista, väärinymmärryksiä ja etääntymistä, jos impulsiivisuuden taustatekijöitä ei tunnisteta.

Ihmissuhteita voi kuitenkin tukea monin tavoin. Keskustele läheisten kanssa avoimesti siitä, millaiset tilanteet voivat laukaista ylilyöntejä ja miten niihin voi yhdessä varautua. Anteeksipyytäminen ja tilanteista palautuminen ovat taitoja, joita voi harjoitella – tärkeintä ei ole täydellisyys vaan halu ymmärtää ja korjata. Vuorovaikutusta voi myös helpottaa kirjoittamalla ajatuksia ylös tai ottamalla aikalisän ennen haastavaa keskustelua.

On hyvä muistaa, että impulsiivisuus ei ole sama kuin välinpitämättömyys. Usein taustalla on kuormitus tai tunne, jolle ei ole vielä löytynyt sanoja. Kun ympäristö ymmärtää, mistä impulsiivisuus kumpuaa, vuorovaikutuksesta voi tulla turvallisempaa, hyväksyvämpää ja kasvua mahdollistavaa. vain yksilön omaan arkeen, vaan usein myös hänen läheisiinsä. Nopeasti lausutut sanat, äkilliset mielialanvaihdokset tai tarpeettomat riidat voivat haastaa ihmissuhteita niin ystävyys-, perhe- kuin parisuhdetasolla. ADHD-oireisiin kuuluva impulsiivisuus saattaa johtaa tilanteisiin, joissa tulee sanottua tai tehtyä jotakin, mitä ei oikeasti tarkoita – ja seuraukset voivat olla vaikeita.

5. Turvallisuus – kun impulssi kohtaa riskin

Ruotsalaisen rekisteritutkimuksen mukaan ADHD lisää vakavan liikenneonnettomuuden riskiä noin 1,5‑kertaisesti, mutta asianmukainen lääkitys pienentää riskiä merkittävästi erityisesti miehillä.

Pelimaailmassa impulsiivisuus voi lisätä ongelmapelaamisen vaaraa. Terveyskirjaston mukaan ADHD on keskeinen riskitekijä digipelaamisen ja rahapelaamisen ongelmissa.

Vinkki nuorelta: ”Kun lähden kauppaan, jätän pankkikortin kotiin ja otan mukaan vain käteisen, mitä tarvitsen.”

6. Impulsiivisuuden hallintakeinoja

Impulsiivisuuden hallinta ei ole pelkkää itsekuria – se on aivojen toimintaa tukevien rakenteiden vahvistamista. Tässä muutamia arjessa toimiviksi havaittuja keinoja:

1. Viivästytä reaktiota: Laske mielessäsi kymmeneen ennen kuin toimit. Tämä antaa aivoille aikaa käsitellä ärsyke ja estää automaattista reagointia.

2. Suunnittele etukäteen: Tee illalla lista seuraavan päivän tärkeimmistä asioista. Rutiinit luovat turvaa ja vähentävät impulsiivisia päätöksiä.

3. Hengähdystauot pitkin päivää: Mindfulness-harjoitukset, kuten muutaman minuutin tietoinen hengittäminen, auttavat laskeutumaan hetkeen ja vähentävät ylivirittyneisyyttä.

4. Rajaa ruutuaikaa: Tutkimusten mukaan runsas ruutuaika voi lisätä impulsiivisuutta. Sovellusten käyttörajoitukset tai yhteinen ”ruutupaasto” voivat auttaa.

5. Liiku ennen vaativaa tilannetta: Reipas liikunta ennen esimerkiksi koulupäivää tai kokousta tukee aivojen säätelyjärjestelmiä ja parantaa keskittymistä.

6. Käytä ennakointia apuna päätöksenteossa: Esimerkiksi ostoksilla käydessä ota mukaan vain käteinen määrä, jonka olet budjetoinut – näin vältät hetken mielijohteet.

Yhteenveto

Impulsiivisuus on ADHD:n keskeinen, mutta hallittavissa oleva osa. Tietoinen jarrun rakentaminen, oikea-aikainen diagnostiikka ja moniammatillinen tuki auttavat kääntämään impulsiivisuuden voimavaraksi: nopeudeksi tarttua tilaisuuksiin, luovuudeksi ja kyvyksi reagoida joustavasti muutokseen.

Lähteet

• Käypä hoito (2025). ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Duodecim. 
• THL (2021). Tutkimus: Lapsen ruutuaika lisää keskittymisvaikeuksien ja ylivilkkauden riskiä 5‑vuotiailla. 
• Terveyskirjasto (2019). ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). 
• Való: Hyperfokus & hyperfiksaatio – supervoimia vai sokkeloita?