Miten tunnistat ADD (ADHD-t)?
ADD eli tarkkaamattomuuspainotteinen ADHD (ADHD-t)
ADD on synnynnäinen neurobiologinen piirre, kuten ADHD:kin. Se liittyy läheisesti ADHD:hen, jolla on kolme eri esitystapaa. ADD on lyhenne sanoista Attention Deficit Disorder eli tarkkaavuushäiriö, mutta nykyään erillistä ADD-diagnoosia ei enää anneta; vastaava termi on ADHD-t. Koska ADD:ssä hyperaktiivisuus- ja impulsiivisuusoireet puuttuvat tai ovat vähäisiä, sen havaitseminen on usein vaikeampaa kuin muiden ADHD-muotojen.
Nykyisessä DSM-5-luokituksessa ADD kuuluu ADHD:n tarkkaamattomuuspainotteiseen esitystapaan (ADHD-t). DSM-5 erottaa kolme esitystapaa:
Tarkkaamattomuuspainotteinen (ADHD-t) – vastaa entistä ADD-diagnoosia
Yliaktiivisuus-impulsiivisuuspainotteinen
Yhdistetty esitystapa
Millaisia oireita ADHD-t:hen liittyy?
Tarkkaamattomuus näkyy arjessa esimerkiksi:
keskittymisvaikeutena tai “katoamisena”; joskus myös ylikeskittymisjaksoina
herkästi häiriintyvinä työmuistina ja toiminnanohjauksen pulmina
tavaroiden katoamisena ja aikataulujen pettämisenä
töiden aloittamisen tai loppuunsaattamisen vaikeutena ja taipumuksena viivyttelyyn
virheherkkyytenä: työskentely voi olla joko hätäistä tai yliyksityiskohtaista
Koska hyperaktiivisuus ja impulsiivisuus puuttuvat, ADHD-t jää usein huomaamatta varsinkin tytöillä ja aikuisilla.
Diagnoosi
ADD-nimistä diagnoosia ei enää anneta. Lääkärin lausuntoon kirjataan ADHD, tarkkaamattomuuspainotteinen esitystapa. Arvio perustuu kliinisiin haastatteluihin, oirekyselyihin, mahdollisiin koulu- ja työpaikkalausuntoihin sekä muuhun terveystietoon. Oireiden on alkanut jo lapsuudessa ja niiden on haitattava toimintaa vähintään kahdella elämänalueella (esim. kotona ja työssä/koulussa).
Hoito ja kuntoutus
ADHD-t on koko elämän kestävä neurobiologinen piirre, mutta oireita voidaan lievittää toiminnanohjauksella (täältä lisää tietoa toiminnanohjauksesta) ja erilaisilla elintapamuutoksilla. Psyko- ja arjen kuntoutus nojaa ajanhallinta- ja organisointitekniikoihin, tehtävien pilkkomiseen pieniksi askeliksi, visuaalisiin muistilistoihin sekä niin sanottuun body doubling – siihen, että tehtäviä tehdään rinnakkain toisen ihmisen kanssa, mikä helpottaa keskittymistä ja toimeen ryhtymistä. Tarvittaessa käytetään lääkitystä, joiden aloittamisen ja seurannan hoitaa lääkäri. Säännöllinen, kohtuullinen liikunta kohottaa vireystilaa ja parantaa keskittymiskykyä, kun taas riittävä, tasainen uni vähentää tarkkaamattomuutta ja tehottomuutta. Myös ympäristöä muokkaamalla – rauhallisen työtilan järjestämisellä, ennakoiduilla tauoilla, selkeillä rutiineilla ja ergonomisilla välineillä – voidaan minimoida häiriötekijöitä ja tukea arjen sujuvuutta.
Vinkkejä arkeen
Pilko tehtävät selkeiksi, ajallisesti rajatuiksi osiksi ja käytä ajastinta.
Kirjaa asiat heti ylös – digitaalinen kalenteri ja muistilistat ovat luotettavia varamuisteja.
Rakenna toistuvat rutiinit (uni, ateriat, liikkuminen) ja pysy niissä.
Hyödynnä vertaistukea: ADHD-liiton ryhmät ja verkkoyhteisöt tarjoavat kokemustietoa ja motivaatiota.
Ole armollinen: pieniäkin edistysaskelia kannattaa arvostaa – ne vahvistavat toimijuuden tunnetta.
Yhteenveto
ADD tunnetaan nykyään nimellä ADHD:n tarkkaamattomuuspainotteinen esitystapa. Oireet painottuvat tarkkaavuuteen ja toiminnanohjaukseen ilman selkeää hyperaktiivisuutta. Vaikka piirre on synnynnäinen, sekä lääkkeettömät että lääkkeelliset keinot – yhdessä strukturoivan ympäristön ja hyvän arjenhallinnan kanssa – voivat vähentää oireiden haittaa merkittävästi.
Lisätietoa:
Jos haluat tietää enemmän ADHD:n oireista, niin voi tutustua aiheeseen täältä.
Ajantasaista tietoa ja tukea tarjoavat esimerkiksi ADHD-liitto ja Terveyskirjasto.
(Muita läheitä ja lisätietoja mm. ADHD-liitto ja Terveyskirjasto.
