ADT

Mitä ADT tarkoittaa?

ADT vai ADHD – missä ero?

Onko kyse todellisesta tarkkaavaisuushäiriöstä (ADHD) vai itseaiheutetusta keskittymisvaikeudesta, Attention Deficit Traitista (ADT)?

ADT syntyy keskittymisen haasteiden yleistymisen myötä.  Vapaasti suomennettuna ADT on hankinnainen keskittymisvaikeus, joka ei ole sama kuin ADHD tai ADD. Hankinnainen keskittymisvaikeus on käyttäytymismalli, joka muistuttaa läheisesti ADHD:ta ja ADD:ta, mutta se ei ole virallisesti diagnosoitu tarkkaavaisuushäiriö.

ADT ei ole siis samanlainen kuin ADHD, joka liittyy aivojen rakenteen poikkeavuuksiin, eli neurologisiin tekijöihin. ADT puolestaan syntyy elämäntapojen ja ympäristön vaikutuksesta.

Miten ADT syntyy?

ADT:tä ruokkii kuormittava, katkonainen arki, jossa

  • kiire, multitaskaaminen ja keskeytykset ovat pysyvä olotila

  • epävarmuus ja tiedon tulva kuormittavat aivoja

  • palautuminen on pitkään ollut liian vähäistä

Seurauksena on krooninen stressi – tunne, ettei mikään riitä, tehtävät kasaantuvat, uni kärsii ja keskittyminen pirstoutuu. ADT:ssä ihminen keskeyttää usein itse itsensä, eikä pysty keskittymään tekemiseensä, mikä johtaa tehtävien jäämiseen kesken. Oireet muistuttavat ADHD:ta, ja siksi keskittymisen parantamiseen käytettävät ratkaisut, kuten rutiinien luominen, ympäristön rauhoittaminen ja keskittymisen tukeminen, toimivat myös ADT:n hallinnassa.

ADT on hankinnainen keskittymisvaikeus: käyttäytymismalli, joka muistuttaa ADHD:ta, mutta ei perustu aivojen rakenteellisiin poikkeavuuksiin eikä ole virallisesti diagnosoitava häiriö.

Ratkaisuna on aivojen rahoittaminen

Mielestä tulisi huolehtia riittävästi. Kuten esimerkiksi aivojen riittävä palautuminen ja rauhoittaminen, kuten kävelyllä käytin tai meditaatio. Aivoja tulisi pystyä opettamaan takaisin keskittymään eli rahoittaa ympäristöä ja päättää itse milloin antaa oman keskittymisen herpaantua sekä pyrkiä keskittymään yhteen asiaan kerralla.

MTV:n toimittaja Anton Aaltio vieraili Helsingin yliopistossa keskustelemassa aivotutkija Minja Huotilaisen kanssa ADHD-oireista. Keskustelussa nousi esiin, että oireiden taustalla saattaa ADHD:n sijaan olla ADT eli itseaiheutettu keskittymishäiriö.

Huotilainen antoi tehtäväksi seuraavat työkalut:

  1. Rajoita ärsykkeitä

    • Laita puhelin mustavalkotilaan ja Älä häiritse -tilaan.

    • Säädä ilmoitukset minimiin, rauhoita työskentelytila.

  2. Harjoita tietoista läsnäoloa

    • Meditaatio, hengitysharjoitukset tai rauhallinen kävelylenkki laskevat stressiä.

  3. Kirjaa asiat ylös

    • Pidä tehtävälista paperilla: ulkoista muistettavat asiat, vapauta työmuisti.

  4. Keskitä huomio yhteen tehtävään kerrallaan

    • Päätä itse, milloin annat keskeytysten tulla.

Näiden työkalujen avulla oli jo nähtävissä vaikutuksia Aaltion arkeen. ADT voi olla yhteiskunnan tasolla merkittävä ilmiö, jonka taustalla ovat älypuhelimien, ilmoitusten ja jatkuvien keskeytysten vaikutukset. Katso täältä Asian ytimessä.doc häiriö aivossa (vajaa 10 min), ja jätä puhelin ja muut asiat sivuun täksi ajaksi.


ADT on ympäristön ja elämäntapojen muovaama ilmiö. Rauhoittamalla aivot, hallitsemalla ärsyketulvaa ja palautumalla systemaattisesti voit palauttaa keskittymiskykysi – ilman diagnoosia.

 

Lisätietoa